Onko oikein vaatia lasta valitsemaan, kumman vanhemman puolella hän on? Mitä lapselle tapahtuu kahden riitaisan vanhemman välissä? Voiko hän hyvin? Saako hän rakastaa molempia vanhempiaan vai päätyykö hän vihaamaan jompaa kumpaa tai molempia? Jauhetaanko hänet murskaksi kahden isomman välissä? Onko oikeasti kyse lapsesta?
Minuun sattuu, kun kuulen miten monia lapsia kohdellaan eron sattuessa. Minusta vanhemmilla ei ole mitään oikeutta käyttää lastaan aseena toista vanhempaa kohtaan. Olen itse avioerolapsi. Olen itse kahden erolapsen äiti. Se, että tukee lapsen suhdetta myös siihen toiseen vanhempaan on oikein. Aikuisuutta on se, että laittaa omat katkerat tunteensa syrjään tai ettei ainakaan käsittele niitä lapsen kuullen. Lapsi saa siten itse kasvaessaan muodostaa omat näkemyksenä molemmista vanhemmistaan. Kokemuksesta tiedän, että tämä ei tule ilmaiseksi. Olen silti sitä mieltä, että jos lapsia on päättänyt hankkia, pitää heidän tasapainoisuudestaan ja onnellisuudestaan pitää huolta. Varsinkin, jos tulee ero. Aikuisen pitää muistaa, että ero on lapselle vaikea asia. Lapselle pitää myös tehdä selväksi, että molemmat vanhemmat rakastavat häntä, vaikka eivät enää toisiaan rakastaisikaan.
Tänään vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Lapsella on oikeus turvaan ja hoivaan. Lapsella on oikeus perheeseen. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
(Jätin kirjoitukseni ulkopuolelle väkivallan, alkoholismin ja muut lasta vahingoittavat vakavammat ongelmat. Kirjoitan niistä eroista, joissa ihan tavalliset ja aikoinaan onnellisetkin pariskunnat alkavat toimia tuhoisasti.)
Hyvä kirjoitus! Olen ollut vapaaehtoistyössä,jossa olen nähnyt miten vanhempien riitaisat suhteet vaikuttavat lapseen. Lapsen etu on todellakin se tärkein.
VastaaPoistaKiitos Jael! Tämä on asia, jota mietin usein.
VastaaPoistaTämä on todella vakava ja tärkeä asia. Löysin blogisi vasta hetki sitten kirjallisuuden ja matkailun ystävänä. Pysyttelen anonyymina. Olen itse myös avioerolapsi ja nyt olen äitipuoli. On surullista, miten mieheni lapsi selvästi vaikenee asioista; on oppinut mitä saa puhua ja mitä ei. Ihana poika, mutta selvästi hämillään välillä ja ei tiedä, kenelle olisi lojaali ja mitä saa puhua. Toivottavasti pystymme kuitenkin tarjoamaan hänelle tasapainoista ja rakastavaa perhe-elämän mallia. Äidin jatkuva syyllistäminen, haukkuminen ja omaneduntavoittelu on raastavaa. Edessäpäin hyvää ja takana puukkoa selkään. Lapsi pelinappulana. Isä tietysti "syyllinen", vaikka pitäisi aina muistaa että kolikolla ja eroilla on kaksi puolta. Kyllä on voimaton olo ollut välillä näiden vuosien varrella. Ja lastenvalvojat usein äidin puolella, vaikka äiti todella ITSE tarvitsisi apua! Suru on suuri näiden lasten vuoksi :-/
VastaaPoistaNäitä kohtaloita on paljon. Olen pahoillani lapsipuolesi vuoksi. Toivon sinulle ja miehellesi voimaa ja jaksamista vaikeassa tilanteessa. En ole mikään paras neuvonantaja näissä tilanteissa, mutta ajattelen, että teette juuri oikein, kun tarjoatte tasaista ja hyvää perhe-elämää. Välttäkää liian vaikeita aiheita ja älkää menkö syyllistämismeininkiin mukaan (sitä ette varmaan ole tehneetkään). Tärkeintä on, että lapsi saa tuntea itsensä tärkeäksi ja toivotuksi kanssanne. Kaikkea hyvää teille ja kiitos kommentistasi.
PoistaKiitos :-) Näinhän se on. Muuta emme voi tehdä. Meidän tapauksessamme kyseessä lienee jonkinlainen narsistinen henkilö toisella puolella, koska hän ei ollenkaan näe, kuinka paljon loukkaa meitä puheillaan ja samalla vaarantaa myös lapsensa. Peiliin katsomista on turha odottaa. Tämänvuoksi on vain itse pysyteltävä vahvana, johdonmukaisena ja näiden loukkausten ja valheiden yläpuolella; vaikka välillä tämä todella koettelee. Mutta niinkuin sanoit... Näitä tapauksia on paljon. Kiitos myös jutustasi Irjanteesta. Se oli varsin mielenkiintoinen ja kokeilemmepa sitä retkikohteeksi tänäkesänä, kun kukkaro ei anna myöden kauemmaksi lähteä :-)
PoistaKiva, kun huomasit Irjanne-postauksen. Irjanne oli yllättävän kiva ja monipuolinen retkikohde.
Poista