Me sytytettiin koko koti täyteen kynttilöitä

Mies tuli eilen illalla viikon lomaltaan kotiin. Minulla oli ollut hetkelle visio: Koti olisi puhtaanraikas, olisin viikonloppuna käynyt sienimetsällä ja leiponut illaksi sienipiirakkaa sekä ehkä ostanut viiniä piirakan seuraksi. Minä olisin levänneen ja hehkeän näköinen mekossani ja käherretyissä hiuksissani. Romanttinen kynttilänvalo siivittäisi jälleennäkemistämme.

(Ja sitten se totuus: Koti oli kohtuullisen siisti, kun olin lahjonut esikoisen ihan pätevällä summalla hoitamaan asian. Sieniä? He-hee, viikonloppu meni pedissä niistäessä ja yskiessä. Sienipiirakkaa? Kts. viikonlopun aktiviteettini. Levännyt ja hehkeä nainen, kiharoita? Kts. viikonlopun aktiviteettini. Suihkussa jaksoin käydä ja jotain kevyen ehostuksen tapaista räpeltää kasvoihini. Yritin epätoivoisesti piilottaa niistämisestä ärtynyttä ihoani. Tyttäreni sytytti kynttilöitä ympäri kotia. Se paitsi loi ihanan kodikasta tunnelmaa, oli myös minulle armollisempaa. Kynttilänvalossa on kauniimpi. Tosin minun tapauksessani täysi pimeys olisi voinut olla paras vaihtoehto. :)

Laitoin kylppärin lavuaarille tuikun palamaan ja tyttäreni ideoi siihen koristeeksi myös pienen peilin ja sisustushelmet. Eteisessä tunnelmaa loi oppilaaltani lahjaksi saama suuri lyhty. 
Kaksi alimmaista kuvaa ovat makuuhuoneestani.

Nyt menen takaisin huilaamaan ja toivon, että tänään lääkäristä saamani antibioottikuuri alkaisi tepsiä. Onneksi mies on takaisin reissultaan. On rankkaa hoitaa lapsia illat, kun on itse kipeänä, vaikka olenkin saanut apua kuopuksen päiväkotiin viemisten ja hakemisten kanssa.