Katja Kallio: Säkenöivät hetket

Minulla oli ollut kirja jo kauan, mutta jostain syystä en saanut tartuttua siihen enkä mihinkään muuhunkaan kirjaan. Normaalisti olisin tässä vaiheessa kesää lukenut jo yli kymmenen ellen kymmeniä kirjoja. Kun lopulta tartuin Katja Kallion uutuusromaaniin, en olisi malttanut laskea sitä käsistäni. Ensin tuntui kuin olisin lukenut tyttöromaania, niin suloisesti kirjan alussa kuvattiin hankolaista 1900-luvun alun kylpyläelämää ja nuoren Ellyn sekä hänen äitinsä Ingan ajatuksia ja tuntemuksia. Katja Kallio on osannut kuvata ihmisille ominaisia piirteitä kuten kateutta, alemmuudentunteita ja voitonhalua hyvin tarkkaan. Teksti on niin taitavasti kirjoitettua että on kuin ihmisen inhimillisyyttä kuvattaisiin vahingossa, vaikka jokainen sana on tarkkaan harkittu.
Tarinan seuraavassa osassa, Elly on jo itse äiti. Eletään vuotta 1935. Ellyn tyttäret ovat nuoria naisia, samanikäisiä kuin Elly oli tullessaan Hankoon kylpylävieraaksi. Asetelma on muuttunut, Elly alkaa itse työskennellä kylpylässä. Hän on unohtanut nuoruuden haaveensa ja unelmansa. Elly keskittyy pitämään itsensä, elämänsä ja perheensä koossa.
Kirjan kolmannessa osassa keskitytyään entistä enemmän Ellyn tyttären Beataan. Beatan tie vie Ruotsiin, missä hän elää epäsovinnaista elämäänsä. Kirjan lopussa kaikki loksahtelee paikoilleen ja hallittu tarina saa onnellisen lopun.
Minua viehätti, miten tarkkaan kirjailija oli tehnyt taustatutkimuksen liittyi se sitten kylpylässä 1900-luvun alussa tarjottuihin hoitoihin tai miesten työhön kivihiomossa. Säkenöivät hetket on lukemisen arvoinen ja suosittelen sitä vilpittömästi. Minä olisin halunnut lukea tarinaa lisää, niin mukaansatempaava kirja oli. Lukukokemus oli parhaimmillaan kesäisellä parvekkeella, kun sain antautua Kallion loppuun asti hiottuun tarinaan auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.