Silloin aika pysähtyi
Kun astuimme veneestä saarelle, tuntui kuin aika olisi pysähtynyt siihen paikkaan. Kello kävi takaperin vuosikymmenien verran. Minä heitin aikataulut ja suunnitelmani menemään ja aloin elää lasten aikaa. Päivärannan torppa Nurmeksessa, Rauman saaristossa oli lempeän karu ja täynnä historian kerroksia. Saunan tuoksu heitti minut 1980-luvulle, lapsuuteni kesiin, niin sama tuoksu siellä oli kuin mummulan saunassa aikoinaan. Mietin, millaisia talvet saaristossa olivat. Mietin torpan viimeistä asukasta, iäkästä mummoa, joka vuonna 2002 jätti torpan sairastumisensa vuoksi. Huomaan yhtäkkiä olevani sietämättömän intreseerattu entisaikojen Rauman saaristolaiselämästä.
(Olin oppilaideni kanssa Nurmeksessa leirikoulussa. En unohda tätä kokemusta koskaan. Toivottavasti hekään eivät unohda!)
Upea paikka ja loistovalinta leirikoulupaikaksi. Ei tarvitse lähteä Valenciaan tai Wieniin asti, kuten täällä Helsingissä monissa kouluissa tehdään ja sitten kerätään rahaa niska limassa. Miten Rauman Nurmekseen pääsee?
VastaaPoistaMerikyyti järjestyi Saaristomeren Kilta ry:n avulla, Nurmeksesta paikkana kouluumme tuli kertomaan Saaristomeren eräopas. Raumalla on myös kaupungin matkailusaariksi ostamat Kuuskajaskari, Kylmäpihlaja ja Reksaari. Niihin liikennöivät vesibussit.
VastaaPoistaHaaveilen, että lähtisin tämän luokan kanssa vielä ulkomaille, mutta saa nyt nähdä. Ruotsia tai Viroa kauemmas tuskin menisimme.